LOPS 2021 uudistaa lukion syksyllä – keskeiset muutokset ja niiden vaikutukset opiskeluun
Opetushallitus julkaisi uudet lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Uudistunut LOPS on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2021 syyslukukauden alkaessa. Muutoksia perusteisiin on tehty aikaisemminkin, mutta tällä kertaa kyseessä on poikkeuksellisen suuri uudistus, joka muuttaa nykymuotoisen lukion opiskelutavat ja tavoitteet kertaheitolla.
Esimerkiksi kurssimuotoinen opiskelu korvataan opintojaksoilla, jotka taas rakennetaan erillisistä moduuleista. Yksi opintojakso voi koostua monen eri oppiaineen moduuleista, joita yhteiset teemat yhdistävät. Jatkossa opiskelijat eivät suorita kursseja vaan opintopisteitä, joita kertyy tietty määrä moduulien laajuudesta riippuen.
Oppiaineiden sisältötavoitteiden lisäksi jokaista ainetta yhdistää joukko laaja-alaisia metatavoitteita kuten ympäristöteemoja, yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemoja ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisen taitoja. Laaja-alaiset taidot myös arvostellaan osana oppiaineiden arvostelua.
Olitpa lukio-opiskelija tai henkilökunnan jäsen uudistukset kannattaa ottaa tosissaan, sillä niiden vaikutus lukion toimintakulttuuriin ja -tapoihin tulee varmasti olemaan valtaisa. Ottamalla uudistuksen haltuun heti alkuvaiheessa pääset nauttimaan tuloksista siinä vaiheessa, kun muut vielä yrittävät ymmärtää, mistä oikeastaan on kyse. Hyödyt näkyvät niin opiskelun tehokkuutena, että ymmärryksenä ylioppilaskokeiden vaatimuksien mukaisesta oppimisesta.
Pohdimme tässä blogikirjoituksessa keskeisimpiä muutoksia ja niiden vaikutusta lukion arkeen. Katso myös täsmävinkit syksyn aloitukseen opiskelijalle tästä.
Uudistuksen keskeiset tavoitteet
Opetushallitus listaa uudistuksen keskeiset tavoitteet seuraavasti:
- edistää lukiolaisten hyvinvointia
- vahvistaa opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista sekä lisätä sen avulla opiskelumotivaatiota ja opintojen mielekkyyttä
- vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia
- tukea lukioiden toimintakulttuurin kehittymistä sellaiseksi, että ne osallistavat opiskelijoita, perustuvat yhteistyöhön, ottavat huomioon yksilöllisiä tarpeita ja ovat monimuotoisempia
- edistää nykyistä laajempien opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestämistä ja opiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä
- sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle
- vastata yhteiskunnallisiin osaamistarpeisiin kuten korkeakoulujen ja työelämän vaatimuksiin
- lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona.
Tavoitteet kuulostavat ilmeisen hyviltä, vaikkeivat vielä itsessään sisälläkään kovin paljoa konkretiaa. Keskeinen teema on selkeästi opiskelijan saatteleminen itsenäiseksi ja vastuulliseksi oppijaksi, joka on lukion käytyään valmis aloittamaan korkeakouluopinnot, toimimaan vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä ja vaikuttamaan omaan ja muiden hyvinvointiin positiivisesti.
”Hyvä, tasapainoinen ja sivistynyt ihminen”
kuten opetushallitus kuvaa lukion suorittanutta opiskelijaa.
Laaja-alaisen osaamisen teemat
Käytännössä uudistuksen tavoitteet nivoutuvat kaikille oppiaineille yhteisiin kuuteen laaja-alaisen osaamisen osa-alueeseen, jotka läpileikkaavat kaikkea opetusta ja sen arviointia:
- Hyvinvointiosaaminen
- Vuorovaikutusosaaminen
- Monitieteinen ja luova osaaminen
- Yhteiskunnallinen osaaminen
- Eettisyys ja ympäristöosaaminen
- Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Tavoitteiden alle lukeutuu lukuisia alakohtia kuten eliniäkäsien oppimisen taidot, kriittinen ja luova ajattelu, yhteistyö- ja tiimitaidot, kulttuuritaidot, tiedonhallintaidot sekä digitaidot.
Tämänkaltaisten tavoitteiden asettaminen vastaa eittämättä aikamme henkeen, jossa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa pärjääminen edellyttää varsin laajaa osaamiskenttää aina itsen kehittämisestä tietotekniseen osaamiseen.
Varjopuolena on väistämättä se, että osa putoaa kelkasta monipuolisen osaamisen vaatimusten kasvaessa. Tämä taas kasvattaa entisestään kuilua pärjääjien ja putoajien välillä. Onneksi toki uudistuneen opetussuunnitelman keskeisiä teemoja on myös tuen tarjoaminen opiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen kehittämisessä.
Pienenä riskinä näen sen, että laaja-alaisuus korostuu sisältöjen kustannuksella, ja opetuksen painopiste siirtyy liiaksi metateemojen varaan, joiden pääasiallinen tehtävä olisi pysytellä toiminnan taustalla ohjaavina voimina.
Esimerkiksi tiimityöskentelyä ei opi tekemällä väkisin ryhmätöitä, vaan opettajan on kyettävä antamaan tiimityöskentelyn työkaluja ja käytänteitä, jotta tämä metatavoite toteutuisi aidosti. Muutoin opiskelijat vain jakavat aiheet keskenään ja tekevät itsenäistä työskentelyä kuten yleensäkin.
Opettajien ja sisällöntuottajien mielikuvitus saadaan venytettyä äärimmilleen, kun laaja-alaiset teemat on tuotava mukaan kaikkiin aineisiin ja aiheisiin, kuten Opetushallituksen ohjeissa korostuu:
”Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuuluvat jokainen osaksi kaikkien oppiaineiden tavoitteita. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi liikunta kehittää opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista siinä missä yhteiskuntaoppi yhteiskunnallista osaamista ja taideaineilla tavoitellaan vuorovaikutusosaamisen tavoitteita kuten katsomusaineissa ja luonnontieteissä eettisyyttä ja ympäristöosaamista.”
Linkki: https://opetushallitus.mobiezine.fi/zine/9/article-1389
On hienoa, että oppiaineiden välille saadaan rakennettua siltoja ja löydettyä yhteisiä elementtejä niiden sisällöistä, mutta toisaalta tällöin joudutaan väistämättä uhraamaan aikaa perustekemiseltä ja opiskelulta.
Itse esimerkiksi kokisin liikuntatunnin sählypelin tai jalkapallon parhaana mahdollisena tasapainottavana tekijänä muun opiskelun ohessa, enkä todellakaan jaksaisi silloin pohtia globaaleja ongelmia tai ympäristöteemoja. Totta kai liikunnan sisältötavoitteet pysyvät suhteellisen ennallaan, mutta ylimääräiset tavoitteet ovat silti väkisin jostain pois.
Kurssit korvataan opintojaksoilla
Jatkossa opiskelijat eivät enää suorita kursseja, vaan opintojaksoja. Opintojaksot taas rakennetaan kunkin oppiaineen moduuleista, ja yksi opintojakso voi hyvin pitää sisällään usean eri oppiaineen moduuleita. Arvostelu tapahtuu opintojaksoittain, joskin kukin oppiaine arvioidaan erikseen. Opiskelija ei myöskään suorita kursseja, vaan opintopisteitä, joita tarvitaan 150 lukion läpäisemiseen.
Esimerkiksi historian valtakunnalliset pakolliset opinnot (moduulit) noudattavat pitkälti vanhojen kurssien sisältöteemoja:
HI1 – Ihminen, ympäristö ja historia (2 op) HI2 – Kansainväliset suhteet (2 op) HI3 – Itsenäisen Suomen historia (2 op)
Näistä esimerkiksi HI2 ja HI3 voitaisiin sovittaa samaan opintojaksoon, jos halutaan tarkastella syvällisesti kansainvälisiä suhteita ja samalla Suomen asemaa osana tätä kokonaisuutta.
Vastaavasti voitaisiin luoda opintojakso, joka sisältäisi HI1 lisäksi GE1-kurssin (Maailma muutoksessa) sekä FI1 (Johdatus filosofiseen ajatteluun). Tämän opintojakson teema voisi olla ihmisen suhde ympäristön muutoksiin. Moduulit opiskeltaisiin omina kokonaisuuksinaan, mutta niiden välille voidaan rakentaa temaattisia siltoja esimerkiksi ryhmätöiden kautta. Opettajien ammattitaidon varaan jää, kuinka paljon jakson yhteistä teemaa saadaan tuotua mukaan opetukseen ja, säilyykö punainen lanka.
Jokaisen lukio suunnittelee itse omat opintojaksonsa, joten erot niiden välillä saattavat olla suuriakin. Osassa jaksot saattavat painottua pitkälle yksittäisten oppiaineiden varaan siinä missä toiset pyrkivät luomaan mahdollisimman mielikuvituksellisia kokonaisuuksia erillisten kattoteemojen varaan.
Uudistus on mielenkiintoinen, mutta sen toimivuus jääköön arvioitavaksi käytännössä. Tässä kohtaa itselleni jää ainakin muutamia epäilyksiä asian suhteen.
Ensinnäkin Opetushallitus painottaa, että uudistuksen myötä opiskelija pystyy vaikuttamaan entistä enemmän opiskelunsa etenemiseen ja kokonaisuuksiin. Itse kuitenkin saan juuri päinvastaisen vaikutelman. Jos moduulit niputetaan ennalta päätetyiksi opintojaksoiksi, joutuu opiskelija etenemään yhä enemmän näiden kokonaisuuksien kautta. Esimerkiksi pienissä lukioissa tuskin on mahdollisuutta tarjota HI1 kurssia osana erilaisia kokonaisuuksia monessa eri jaksossa.
Oman etenemisen seuraaminen ja lineaarisuus opiskelussa voi myös olla haastavaa. Esimerkiksi toisena ja kolmantena opintovuonna vastaan voi tulla tilanteita, joissa on pakko valita opintojaksoja, joissa käydään kursseja ikään kuin väärässä järjestyksessä.
Voi toki olla, että opintojaksot jätetään ykköskurssien jälkeen varsin selkeiksi yhden tai kahden moduulin kokonaisuuksiksi, mutta toisaalta tällöin koko uudistus on turha.
Voi tietysti olla, että itseltäni on jäänyt käsittämättä jokin oleellinen kohta uudistuksesta, mutta näkisin tässä kohtaa, että vapaasti valittavat kurssit antaisivat opiskelijalle huomattavasti paremmat työkalut opintojensa suunnitteluun, painotuksiin sekä intensiivisyyteen.
Väistämättä myös opettajien työkuorma kasvaa ja yhä suurempi osa suunnittelusta tapahtuu yhteistyönä muiden opettajien ja henkilökunnan välillä. Tämä voi olla yhtäältä uhka ja mahdollisuus riippuen henkilökemioiden yhteensopivuudesta.
Lisääntynyt yhteistyö ympäröivän maailman kanssa
Uudistuneessa lukiossa ei opiskella tyhjiössä, vaan yhteyksiä ja siltoja pyritään rakentamaan:
- Korkeakouluihin
- Työelämään ja yrityksiin
- Kansainvälisiin yhteistyötahoihin
- Kodin ja koulun välille
Opetuksen sitominen erityisesti korkeakouluopintoihin on erinomainen idea ja mukaileekin hyvin trendiä, jossa ylioppilaskirjoitusten painoarvo korkeakouluihin pääsyssä korostuu entisestään. Vastaavasti korkeakouluopintojen painottaminen jo lukio-opetuksen aikana luo merkityksellisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta opetukseen.
Itse esimerkiksi lukiolaisena olisin arvostanut tietoa eri alojen korkeakouluopinnoista, niihin pääsemisestä ja alasta yleensä. Tämä voi myös tasoittaa ylikysyntää suosituimpien alojen kuten lääketieteen tai oikeustieteen osalta, kun opiskelijat saavat entistä kattavampaa tietoa muistakin aloista sekä suosittujen alojen realiteeteista.
Myös työelämä- ja yrittäjyysyhteistyö on mainio painopiste ja omiaan luomaan merkityksellisyyttä yleissivistävään opetukseen, jonka tarkoituksenmukaisuutta voi välillä olla vaikea havaita. Oleellista on löytää opiskelijan kannalta mielekkäitä yhteistyömuotoja. Tiedon lisäksi pitäisi pystyä tarjoamaan mahdollisuuksia verkostoitua ja päästä aidosti käsiksi nykypäivän työelämän vaatimuksiin ja luonteeseen.
Opinto-ohjausta ja tukea tarjolla entistä enemmän
Jatkossa lukiolaisille on tarjolla entistä enemmän tukea, ohjausta ja erityisopetusta, mikäli tarvetta on. Käytännössä uudistus näkyy siinä, että opinto-ohjausta pyritään tarjoamaan enemmän, pitkäkestoisemmin ja sen teemoja tuomaan mukaan opetukseen alusta asti.
Ohjauksen ja erityisopetuksen teemat opetushallitus koostaa:
- Ohjaus tukee hyvinvointia ja kasvua
- Ohjaus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
- Opettaja ohjaa oppiaineensa opiskelussa ja auttaa oppimisen taidoissa
- Opiskelija saa erityisopetusta ja muuta tukea oppimisvaikeuksiinsa
- Opinto-ohjaaja auttaa tulevaisuuden suunnittelussa ja siihen valmistautumisessa
- Opiskelija saa ohjausta ja tukea jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisessä myös valmistumisen jälkeen
Linkki: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/fin-lops-esite-rgb-sivu-kerrallaan_2.pdf
Korona-aika viimeistään opetti, että lukiolaiset eivät ole vielä itsensä johtamisen tai omaehtoisen oppimisen ammattilaisia, eikä kuulukaan olla. Mikäli pidemmän ja ammattitaitoisemman ohjauksen tavoitteet saadaan toteutumaan käytännössä, ongelmaa saadaan varmasti taklattua. Toisaalta tämä vaatii enemmän resursseja ja koulutusta opinto-ohjauksen ja muiden tukitoimintojen ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Myös opettajia tulee jatkuvasti kouluttaa metatavoitteiden ja oppilaan ohjauksen ammattilaisiksi.
Paperilla LOPS 2021 kuulostaa pääosin hyvältä ja mietityltä kokonaisuudelta, mutta vasta käytännön koulutyö tulee osoittamaan, miten uudistukset toteutuvat käytännössä. Vähintään selvää on, että henkilökunnan osaamista ja mielikuvitusta päästään koettelemaan uusien opintojaksojen ja laaja-alaisten tavoitteiden myötä.
Tsemppiä kaikille lukiolaisille syksyn aloitukseen! Ota varaslähtö syksyyn ja treenaa opiskelutekniikat kuntoon kurssillamme Tehokkaimmat opiskelutekniikat.