Takaisin

Muistitekniikoiden hyödyntäminen opiskelussa

memory-techniques
· 5 min luku
Muistitekniikoiden hyödyntäminen opiskelussa

Lähes jokainen varmaan haluaisi muistaa tehokkaammin. Kukapa ei olisi unohtanut kriittistä tiedonmurua kokeessa tai joutunut kiusalliseen tilanteeseen, kun hiljattain tavatun henkilön nimi katoaakin mielestä tavatessa tämän uudestaan?

Suurimmalle osasta opiskelijoista on myös varsin tuttua opiskella aihe tarkasti ja vielä kerratakin, mutta silti tiedon palauttaminen ja järjestäminen mielessä on perin hankalaa. Tämä on ymmärrettävää, sillä aivomme eivät ole kehittyneet muistamaan abstraktia tietoa tai laajoja teoreettisia kokonaisuuksia.

Sen sijaan muistamme tehokkaasti:

  • Paikkoja ja reittejä
  • Syy-seuraus-suhteita, tarinoita ja vertauksia
  • Tavallisesta poikkeavia tapahtumia
  • Asioita, jotka herättävät vahvan tunnereaktion
  • Tapaamiemme ihmisten ensivaikutelmat (muttei välttämättä nimeä tai muita faktoja)
  • Konkreettisia asioita
  • Asiat, joita toistamme ja käytämme jatkuvasti arkielämässä

Muistikilpailujen mestarit käyttävät tekniikoita, jotka perustuvat nimenomaan näihin muistimme ominaisuuksiin. Esimerkiksi paikkamenetelmä nojautuu vahvasti kykyymme muistaa paikkoja sekä konkreettisia ja mielenpainuvia asioita, jotka tapahtuvat kyseisessä ympäristössä.

Muistitekniikoiden hyödyntäminen opiskelussa on valtavan hyödyllinen lisä erityisesti kertaamisen ja aktiivisen mieleen palauttamisen osalta. Tekniikat itsessään eivät vielä takaa, että ymmärrät oppimasi tai hahmotat isoja kokonaisuuksia, mutta ne auttavat muistamaan tiedon silloin kun tarvitset sitä. Opiskelua et voi jättää väliin, sillä kuinka voisit muistaa jotain, jota et ole vielä tallentanut muistiin?

Kokeeseen valmistautuminen ilman muistitekniikoita

  1. Opiskelu (lukeminen, luennot, materiaalien läpikäynti, muistiinpanojen laatiminen)
  2. Kertaus (lukeminen uudestaan, itsetestaus)
  3. Koe tai tentti

Kokeeseen valmistautuminen muistitekniikoiden (paikkamenetelmä) avulla

  1. Opiskelu (lukeminen, luennot, materiaalien läpikäynti, muistiinpanojen laatiminen)
  2. Muistitekniikan hyödyntäminen (avainsanojen luonti, matkareittien luonti, linkitys)
  3. Kertaus (ulkoa opettelu muistitekniikan avulla, tarvittaessa uudelleen lukeminen)
  4. Koe tai tentti

Ulkoa opettelu voi kalskahtaa vanhanaikaiselta, mutta se on itse asiassa todella tehokas tapa oppia, kunhan teet sen oikein.

Muistitekniikoiden hyödyt opiskelun tukena

Muistitekniikoiden teho perustuu siihen, että niiden avulla opittava tieto voidaan jäsentää muotoon, joka on aivoillemme luontainen ja pakkaa sen tehokkaammin yhdeksi kokonaisuudeksi. Aivomme pystyvät käsittelemään noin 4–7 asiaa kerrallaan, mutta pakkaamalla tiedon yksinkertaisempaan muotoon tai ankkuroimalla sen aikaisempaan tietoon, voimme vapauttaa työmuistin kapasiteettia merkittävästi.

Muistitekniikoiden käytön hyödyt:

  • Opiskeltavan asioiden palauttaminen mieleen on helppoa tarvittaessa
  • Muistitekniikoilla opiskeltavat asiat järjestyvät mielessä loogiseksi kokonaisuudeksi
  • Muistitekniikoiden avulla opiskelu on hauskaa
  • Muistitekniikoiden avulla myös numerot, kaavat ja abstraktit asiat on mahdollista tallentaa mieleen konkreettisina avainsanoina ja mielikuvina
  • Muistitekniikoiden käyttö on aktiivista opiskelua parhaimmillaan ja se taas peittoaa reilusti passiiviset menetelmät

Esimerkki muistitekniikan käytöstä

Katso seuraavaa listaa hetki ja katso montako sanaa muistat lunttaamatta.

  1. Laboratorio
  2. Braatvursti
  3. Kulta
  4. Kuningatar Elisabeth
  5. Beatles
  6. New York
  7. Villa
  8. Nyrkkeilijä
  9. Punaviini
  10. Rotta

Kymmenen sanan ulkoa opettelu toki onnistuu raa’alla voimalla, mutta työmuistisi joutuu melkoiseen kuormitukseen ja entäpä, kun sanoja pitäisi muistaa viisikymmentä tai enemmän?

Paikkamenetelmän teho perustuu siihen, että opeteltavat asiat puetaan konkreettisiksi mielikuviksi ja avainsanoiksi, jotka sijoitellaan mielessä tuttuun ympäristöön. Muistamme tehokkaasti paikkoja ja niissä tapahtuvia tavallisesta poikkeavia tapahtumia. Miksi siis emme hyödyntäisi tätä muistimme ominaisuutta myös opiskelussa?

Laadi seuraavaksi lista viidestä sijainnista kotonasi. Voit esimerkiksi aloittaa ulko-ovelta. Itselläni lista näyttäisi tältä.

  1. Eteinen
  2. Eteiskäytävä
  3. Keittiö
  4. Kylpyhuone
  5. Olohuone

Olisi helppoa keksiä pitempikin ”matkareitti”, mutta tämä riittää hyvin 10 sanan opetteluun.

Seuraavaksi sijoittelemme alussa esitellyt 10 sanaa reitille ja elävöitämme tilannetta hieman. Itselläni tilanne menisi näin:

  1. Kävelen sisään ovesta, mutta eteinen onkin muuttunut laboratorioksi. Syystä tai toisesta koeputkessa kelluu braatvursteja.
  2. Kävelen eteenpäin käytävään, jossa näen kultakimpaleen. Valitettavasti en ehdi ottaa sitä, sillä kuningatar Elisabet nappaa sen edestäni.
  3. Kuulen musiikkia ja huomaan Beatlesin soittavan musiikkia keittiössä New Yorkilaisen yleisön hurratessa. Myös vapauden patsas näkyy taustalla.
  4. Menen kylpyhuoneeseen, joka on täynnä villaa. Kaiken keskellä nyrkkeilijä harjoittelee lyöntejä.
  5. Viimeisenä kuljen olohuoneeseen, jossa lasi punaviiniä odottelee houkuttelevasti. Ikävä kyllä iso rotta saapuu ja litkii viinin nenäni edestä.

Kuulostaa ehkä varsin sekopäiseltä ja tarpeettoman työläältä kymmenen sanan opetteluun. Menetelmä on kuitenkin kerta toisensa jälkeen osoitettu maailman parhaaksi muistikeinoksi nimenomaan siitä syystä, että se pakottaa aivomme ankkuroimaan muiston konkreettisiin paikkoihin ja tapahtumiin.

Menetelmällä voi opetella pitkiäkin tekstimääriä purkamalla ne avainsanoiksi ja mielikuviksi. Itse olen esimerkiksi opiskellut yliopistossa useita kursseja paikkamenetelmää hyödyntäen ja joka kerta sain lähes täydet pisteet laajoistakin tenteistä varsin helposti. Kaiken kukkuraksi nämä olivat kaikkein hauskimpia ja stressittömimpiä valmistautumisia tenttiin.

Palataanpa esimerkkiimme. Emme itse asiassa opetelleet mielivaltaisia sanoja, vaan käytimme mielikuvia oppiaksemme maailman kymmenen suosituinta koirarotua järjestyksessä (lista on voinut muuttua siitä, kun tämä on kirjoitettu).

  1. Laboratorio = Labratorinnoutaja
  2. Braatvursti = Saksanpaimenkoira
  3. Kulta = Kultainennoutaja
  4. Kuningatar Elisabeth = Englanninbulldoggi
  5. Beatles = Beagle
  6. New York = Yorkshirenterrieri
  7. Villa = Villakoira
  8. Nyrkkeilijä = Bokseri
  9. Punaviini = Ranskanbulldoggi
  10. Rotta = Rottweiler

Itse opin muistamaan mikä mielikuva vastaa mitäkin koiraa jo niitä muodostaessa. Kannattaakin pyrkiä keksimään mielikuvat itse, jolloin opit ne jo todennäköisesti keksimisvaiheessa.

Huomaa, että emme sijoittaneet koirarotuja sellaisenaan paikkoihin, vaikka ne voikin kuvitella elävästi, jos tunnistaa eri koirarodut ulkonäöltä. Menisi kuitenkin sekavaksi, jos jokaisessa huoneessa olisi koira toisensa perään. Muuttamalla sanat eläviksi mielikuviksi tehostamme oppimista jo sanojen luomisvaiheessa ja etenkin kuljettaessa reittiä, kun sanat ovat helppoja ja erottuvia.

Paikkamenetelmään ja muihin tehokkaisiin muistitekniikoihin pääset tutustumaan Opinnan kattavassa valikoimassa materiaaleja. Niiden avulla opit myös tarkemmin, kuinka voit hyödyntää muistitekniikoita lähes minkä tahansa aiheen opiskelussa.