Takaisin

Kuinka opiskelutapojen muutos nosti arvosanojani yliopistossa?

exams focus learning-techniques planning school
· 8 min luku
Kuinka opiskelutapojen muutos nosti arvosanojani yliopistossa?

Pärjäsin yliopistossa varsin hyvin. Mitä pidemmälle opintoni etenivät, sitä haastavammiksi ne tietysti muuttuivat. Menestyin kuitenkin paremmin, vaikka käytin vähemmän aikaa opiskeluun kuin opiskelun alkuvaiheessa.

Yliopiston viimeisinä vuosina tein samaan aikaan töitä ja olin mukana jos jonkinlaisissa projektissa. Aikaa ei kerta kaikkiaan ollut uhrata määräänsä enempää yksittäiselle kurssille tai tentille. Varmasti jokainen opiskelija pystyy allekirjoittamaan saman.

Opiskelin pääaineenani historiaa, mutta sivuaineisiin mahtui kaikenlaista aina filosofiasta sosiaalipsykologiaan. Luin myös opettajan pedagogiset opinnot sekä useita kursseja eri kieliä. Melko laaja kokonaisuus kaiken kaikkiaan. Sittemmin suoritin myös toisen maisterin tutkinnon kasvatustieteen opinnoista.

Viimeisinä opiskeluvuosinani arvosanani olivat järjestäen vitosia, joskin muutama nelonenkin joukkoon mahtui. Alkuvaiheen helpoilla kursseilla taas tavanomainen suoritus oli kolmosen luokkaa, ja nelonen oli jo melkoinen ponnistus. Yliopistossa arvosteluasteikko on 1-5.

Mikä siis muuttui matkan varrella, ja mikä oli salaisuuteni?

Varoittava esimerkki – tapaus aatehistorian tentti

Aloitetaan tarinalla opiskelujeni alkuajoilta, jolloin en ollut vielä juurikaan perehtynyt tehokkaisiin opiskelumenetelmiin. En osannut ajatella opiskelua muuten kuin raakana työnä, jossa lukeminen on menetelmien kuningas. Jos aikaa on, voi materiaalin aina lukea uudestaan.

Olin lukiossa ollut aina hyvä oppilas juuri tällä taktiikalla, joten miksei se jatkossakin toimisi?

Ongelma on siinä, että yliopistossa vaatimustaso kasvaa reilusti tiedon määrän ja aikataulun osalta. Tietoa täytyy myös osata soveltaa, tulkita ja käsitellä huomattavasti syvemmin kuin lukiossa.

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että lukiostakin voi tehdä itselleen helpompaa ottamalla haltuun parhaat opiskelutekniikat ja -käytännöt.

Ilmoittauduin ensimmäisenä opiskeluvuonnani tenttiin, jossa materiaalina oli yksi keskiajan aatehistoriaa käsittelevä kirja. Sivuja oli ainoastaan 200, joten ajattelin homman olevan helppo nakki, etenkin kun minulla oli kaksi viikkoa aikaa valmistautua tenttiin.

Jokainen opiskelija voi arvata, että ensimmäisenä viikkona en edes vilkaissut kirjan suuntaan. Oli jo itsessään saavutus, että kävin sen noukkimassa kirjastosta.

Toisella viikolla alkoi todellinen pänttääminen ja tein tietysti kuten aina ennenkin, eli otin teoksen käteeni ja aloin lukea sitä uskollisesti alusta alkaen sivu kerrallaan.

Aluksi englannin kieli aiheutti hiukan haastetta ja tekstissä vilisi käsitteitä, jotka eivät oikein auenneet. Luotin kuitenkin siihen, että kyllä ne lukiessa alkavat saada selkoaan. Asiaa ei helpottanut se, että minulla ei ollut harmainta aavistustakaan esimerkiksi, mitä Aristoteleen metafysiikka tarkoitti ja miksi erinäiset kirkkoisät olivat siitä sitä tai tätä mieltä.

Jatkoin kuitenkin määrätietoisesti lukemistani aina kun sopiva rako tälle siunaantui. Onnistuin esimerkiksi kahlaamaan kirjaa eteenpäin reilun harppauksen ollessani silloisessa työpaikassani narikassa konserttitalossa. Asiakkaiden kuunnellessa konserttia ei ollut oikein muuta tekemistä kuin kuluttaa aikaa esim. lukemalla. Myönnettäköön, että samalla tuli kyllä vaihdettua ajatuksia kollegoiden kanssa sekä hörpittyä kahvia enemmän kuin siihen kellonaikaan olisi suotavaa.

Tentin lähestyessä kiihdytin lukutahtiani ja sainkin teoksen luettua päivää ennen tenttiajankohtaa. Illalla minulla oli kaksi vaihtoehtoa: mennä nukkumaan ja luottaa osaamiseeni tai ottaa kirja uudelleen käsittelyyn.

Olin tyytyväinen, että olin saanut kirjan luettua, mutta samaan aikaan alkoi ahdistaa, että muistanko asioita sittenkään kun ne huomenna kysytään. Varmistaakseni osaamiseni aloin lukea kirjaa uudestaan alusta hyppien joidenkin kohtien yli. Puolenyön jälkeen totesin, että ehkä parasta mennä nukkumaan.

Aamulla kahlailin tietysti kirjaa vielä aivan kuin siitä olisi jotain hyötyä. Tentissä eteeni tuli kolme esseekysymystä. Hetken aikaa pohdin, että olenkohan ylipäätänsä lukenut oikean kirjan, sillä kysymykset eivät tuntuneet liittyvän kirjan aiheisiin kuin löyhästi.

Vaikka muistin melko hyvin kirjan teemat, täytyy todeta, etten ymmärtänyt niitä alkuunkaan. Tenttikysymyksissä olisi pitänyt osata soveltaa tietoa, mikä taas on mahdotonta, jos tieto on aivoissamme ainoastaan pintaopittuna. Sen yhdistäminen muihin tietoihin ja kokonaisuuksiin on lähes mahdotonta.

Muutamaa viikko myöhemmin havahduin siihen, että tenttitulokset ovat tulleet laitoksemme ilmoitustaululle. Kiirehdin tarkistamaan tilanteen ja mielessäni toivoin heikkoa kolmosta. Taululla komeili komea ykkönen, ja kuin asiaa korostaakseen, ainoa laatuaan.

Onneksi tulokset oli ilmoitettu opiskelijanumeron eikä nimen kanssa. Olin melkoisen pettynyt ja mietin, mikä meni vikaan.

Esimerkki tehokkaasta opiskelusta – tapaus etiikan tentti

Yliopistoaikani loppupuolella kiinnostuin yhä enemmän opiskelutekniikoista, muistin kehittämisestä, ajanhallinnasta ja keskittymiskyvyn optimoimisesta ja tuloksetkin paranivat merkittävästi. Samaan aikaan käytin opiskeluun jopa vähemmän aikaa kuin aikaisemmin.

Täytyy silti korostaa, että minkään asian kunnolla oppimiseen ei ole olemassa oikoteitä vaan työtä ja raakaa opiskelua täytyy silti tehdä.

Neljäntenä opiskeluvuonna ilmoittauduin jälleen kerran tenttiin. Tällä kertaa aiheena oli sivuaineopinnoista filosofiaa; tarkemmin etiikka ja metaetiikka.

Minua hieman vaivasi ajatus, että tällä kertaa minulla oli ainoastaan viikko aikaa valmistautua, kahlattavia kirjoja oli peräti kolme eikä minulla ollut harmainta aavistusta, mitä metaetiikka tarkoittaa.

Tartuin kuitenkin tuumasta toimeen ja tällä kertaa suunnittelin homman läpi. Minulla oli seitsemän päivää aikaa, joten varasin kaksi päivää jokaiselle kirjalle ja viimeisenä päivänä oli tarkoitus kerrata.

Kirjojen osalta ensimmäinen päivä meni klassiseen tiedon tankkaukseen ja muistiinpanojen tekemiseen ja toinen taas niiden kertaamiseen ja aktiiviseen mieleen palauttamiseen.

Jos yliopistotason kirjan haltuunotto tuntuu överiltä ajatukselta kahdessa päivässä niin sitä se oikeastaan onkin, mutta oleellista on tajuta, että jokaista sivua ja lausetta ei tarvitse lukea. Esimerkiksi graduvaiheessa tieteellistä tekstiä tulee vastaan tuhansia sivuja, joten oleellinen on pakko kyetä suodattamaan, mikäli arvostaa mielenterveyttään. Kirjoissa on aina jokin rakenne, ja tieto jäsentyy niiden sisällä melko selkeiden sääntöjen mukaan.

Filosofian tentissä ykkösasiani oli aina ensin tutustua siihen, mistä kirjassa puhutaan ja miten teos on jäsennelty. Vasta tämän jälkeen aloin opiskella sitä oikeasti.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että aloitin Wikipedian määrittelevillä ja kokoavilla artikkeleilla, jotka summaavat erittäin kattavasti aiheen kuin aiheen. Tämän jälkeen selasin kirjan nopeasti kannesta kanteen ja otin aihepiirit otsikkotasolla haltuun niin hyvin kuin osasin.

Seuraavaksi loin jokaiselle kirjalle omanlaisensa pohjan muistiinpanoille. Esimerkiksi moraaliteorioita vertailevan teoksen summasin excel-taulukkoon, jossa jokainen teoria käytiin läpi aina samojen kysymysten kautta:

  • Mistä kysymys ja tunnetuimmat ajattelijat?
  • Teorian perustelut
  • Vasta-argumentit
  • Teorian arviointi ja vaikuttavuus
  • Muuta

Näin kirja tiivistyi nopeasti varsin hallittavaksi kokonaisuudeksi ja teorioita oli helppo vertailla keskenään, kun apukysymykset olivat aina samat. Taulukko oli melko rujo, mutta käytin sentään hieman värejä auttamaan muistamisen kanssa.

Aikatauluni oli tenttiin valmistautuessa tuttuun tapaan kiireinen, joten minulla ei ollut varaa käyttää opiskeluun koko päivää. Sen sijaan maksimoin keskittymisen silloin kun opiskelin jättämällä puhelimen suosiolla toiseen huoneeseen, olemalla määrätietoisesti avaamatta mitään muuta koneellani kuin opiskeluun liittyvät tiedostot ja laittamalla opiskelumusiikkini soimaan taustalle.

Opiskelin päivän aikana useita intensiivisiä sessioita sen sijaan, että olisin tunkenut kaikki yhteen massiiviseen hetkeen.

Viimeisen päivän ennen tenttiä käytin muistiinpanojeni kertaamiseen, enkä enää palannut kirjojen pariin. Tuttu ahdistus siitä, että muistankohan sittenkään kaikkea oli läsnä. Pääosin minulla oli kuitenkin luottavainen mieli ja koin oikeasti ymmärtäväni opiskelemani asiat.

Kävin nukkumaan ajoissa ja tenttiaamunkin otin rennosti. Saadessani tenttikysymykset eteeni annoin jo pienen hymyn hiipiä kasvoilleni. Kysymykset olivat juuri niitä, joihin olin valmistautunut. Osasin paitsi selittää teemat auki myös pohtia ja vertailla niitä, kuten hyvään tiedonkäsittelyyn kuuluu.

Arvosana oli vitonen, jota jo tentin jälkeen osasin odottaa.

Yhteenveto – miksi filosofian tentti onnistui?

Tässä vaiheessa olet jo takuuvarmasti löytänyt oleellisemmat erot historian flopanneen tenttini ja filosofian varsin onnistuneen tentin välillä. Summataan kuitenkin asia vielä pohtimalla kahta erilaista opiskelustrategiaani muutaman tehokkaan opiskelun kulmakiven kautta.

1. Selvitä, mitä aiot oppia ja mitkä ovat materiaalisi

Historia: Selvitin tenttikirjan sijainnin kirjastossa ja hain sen

Filosofia: Selvitin tenttikirjojeni sijainnin kirjastosta ja hain ne. Varmistin, että minulla on kaikki tarvittavat muistiinpanovälineet. Selvitin, mistä saan tarvittavat lisätiedot ja summaukset aiheesta (Wikipedia ym.). Luin tarkasti läpi tentin ja kurssikokonaisuuden osaamisvaatimukset ja oppimistavoitteet.

2. Luo opiskelutavoitteet ja niille osatavoitteet

Historia: Minulla ei ollut oikeastaan mitään tavoitetta. Salaa toivoin kuitenkin hyvää arvosanaa mahdollisimman vähällä vaivalla.

Filosofia: Asetin itselleni selkeän tavoitteen, että arvosana on oltava vähintään nelonen. Osatavoite tälle oli, että pystyn aina kahdessa päivässä oppimaan yhden kirjan tarpeeksi hyvin.

3. Luo realistinen aikataulu

Historia: En luonut minkäänlaista aikataulua vaan tentin ajankohta saneli sen.

Filosofia: Yhteen kirjaan varattu kaksi päivää. Ensimmäinen opiskelua, toinen kertaamista. Viimeinen päivä pelkkää kertaamista.

4. Kehittele paras strategia oppia aiheesi

Historia: Strategiani oli lukea tenttikirjaa niin paljon kuin kerkeän.

Filosofia: Strategiani oli ymmärtää ensin isot kokonaisuudet ja sen jälkeen luoda jokaiselle kirjalle omanlaisensa muistiinpanot, jotka tiivistävät mahdollisimman tehokkaasti aiheen. Muistiinpanot taas kävin läpi niin, että yritin aktiivisesti muistaa ja opetella ne ulkoa ennen kuin varsinaisesti luin niitä.

5. Aloita perehtymällä isoihin kokonaisuuksiin, periaatteisiin ja lainalaisuuksiin aiheesi taustalla

Historia: En perehtynyt aiheeseen laisinkaan, minkä vuoksi vastaan tuli jatkuvasti vieraita termejä ja itselleni tuntemattomia kokonaisuuksia.

Filosofia: Luin läpi Wikipedian kokoavia artikkeleita moraaliteorioista, tunnetuimmista filosofeista sekä etiikan osa-alueista. Tämän jälkeen kävin kirjat läpi selailemalla ja tutustumalla yleisellä tasolla niiden sisältöön ennen kuin aloitin tarkemman opiskelun.

6. Maksimoi keskittymisen ja vireystilasi yksittäisessä sessiossa

Historia: Luin milloin missäkin eikä lukeminen aina ollut kovin keskittynyttä.

Filosofia: Jätin kännykän toiseen huoneeseen ja vannotin itselleni, etten avaa mitään välilehtiä tai sovelluksia, joilla ei ole tekemistä opiskeltavan aiheen kanssa. Jaoin päivittäiset opiskeluhetkeni pienempiin kokonaisuuksiin.

7. Testaa osaamistasi säännöllisesti

Historia: Ensimmäinen osaamisen testaaminen tapahtui tentissä.

Filosofia: Kertausvaiheissa kävin muistiinpanojani läpi niin, että aina peitin osan niistä ja pyrin muistamaan ne ilman visuaalista apua. Kertasin lisää niitä kokonaisuuksia, joita en vielä hallinnut.

8. Mene tenttiin virkeänä ja keskittyneenä

Historia: Unet jäivät turhan lyhyiksi ja käytin aamun vielä lukemalla hätäisesti aiheita läpi.

Filosofia: Nukuin hyvät yöunet ja menin tenttiin rentona ja itsevarmana.

Nämä esimerkit ovat tietysti korostuneen räikeitä ja varmasti tunnistat itsesi noudattamasta piirteitä molemmista strategioista, joita minä käytin.

Oleellisin ero tehokkaan ja tehottoman oppimisen välillä on se, että otat itse aktiivisesti aiheet haltuun ja työstät niitä monipuolisesti ja laajasti. Pelkkä tiedon vastaanottaminen ja tankkaaminen eivät yleensä johda kovin hyviin tuloksiin, eikä kenenkään aika riitä siihen, kun tietomäärät kasvavat valtavaksi.

Kiinnostuitko kehittämään omaa opiskeluasi yhä tehokkaammaksi? Tervetuloa mukaan innokkaiden oppijoiden joukkoon!