Mitä tehdä opiskelustressin iskiessä?

Jokainen opiskelija tietää, miltä stressi tuntuu ja aivan yhtä moni pitää sitä varsin epämiellyttävänä olotilana. Deadlinet paukkuvat ja tenttiä tai kokeita pukkaa toisensa perään. Tuntuu siltä, ettei mihinkään pysty keskittymään kunnolla ja kaiken kukkuraksi aivot tuntuvat toimivan puolitehoilla.

Mikä neuvoksi?

Aloitetaan pohtimalla, mistä stressi oikeastaan johtuu.

Ulkoiset stressitekijät aktivoivat kehosi sympaattisen hermoston, joka puolestaan aktivoi kehollisen vastauksen koettuihin uhkatekijöihin. Tällöin puhutaan taistele tai pakene -reaktiosta, ja nimi onkin varsin kuvaava.

Elimistö tinkii useista toissijaisista toiminnoista ja verenkierto ohjautuu isoihin lihaksiin sekä niihin aivojen osiin, joissa nopea päätöksenteko ja aistihavainnot tehdään. Hitaalle ja analysoivalle ajattelulle ei uhrata kallisarvoista energiaa tai aikaa.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että rationaalinen ajattelu ja kyky punnita omia valintoja ja tavoitteita jäävät naulakkoon. Samoin monet vaaratilanteessa toisarvoiset toiminnot, kuten ruoansulatus tai immuunipuolustus siirtyvät taka-alalle kehon optimoidessa puolustusreaktioitaan. Tämän vuoksi stressaantunut tulee helpommin kipeäksi, eikä olo muutenkaan ole hohdokas, jos stressi jatkuu pidempään.

On selvää, kuinka vaikuttava ja selviytymiselle välttämätön tämänkaltainen mekanismi on. Stressireaktioiden hyödyt ovat ilmeisimpiä viidakon lakien vallitessa. Esi-isäsi joutuivat varomaan jatkuvasti villipetoja ja muita luonnon vaaroja.  Nopeista reaktioista oli enemmän hyötyä, kun filosofisesta pohdiskelusta.

Evoluutio on pitänyt huolen siitä, että mekanismi on seurannut meitä nykypäivään, ja on sillä paikkansa urbaanissa kaupunkiympäristössäkin. Stressireaktiot saavat sinut huomaamaan epäilyttävän porukan iltahämärässä sivukujalla ajoissa ja ehdit vaihtaa kadun puolta.

Vastaavasti stressi deadlinen lähestyessä auttaa sinua keskittämään voimavarasi projektin viimeistelyyn (vaikkakin heikentynyt ajattelukyky saattaa syödä tehostuneen toimintakapasiteetin hyödyt) tai piiskaamaan sinut tilaan, jossa luet läpi yön tulevaan kokeeseen väsymättä. Huomaa, että hajautettu opiskelu olisi mahdollisesti poistanut ongelman ennen sen syntymistä.

Pieni stressi ja jatkuvat ulkoiset ärsykkeet ovat välttämättömiä ja normaali osa elämää. Jokainen meistä on joskus ollut myös pidempiäkin aikoja stressaantuneena. On kuitenkin tyystin eri asia vaipua elämänrytmiin, jossa olet kroonisesti enemmän stressaantunut kuin rauhallisessa tasapainoisessa tilassa. Tämän tien päässä on melkein vääjäämättä loppuun palaminen, motivaatio-ongelmat ja elämänrytmin pakotettu ulkoinen muutos, kuten terapiasessiot ja pakkoloma.

Miten taistella stressiä vastaan?

Stressiä pystyy lieventämään, mutta on syytä huomata, että osa taistelukeinostamme on ennaltaehkäiseviä. Tämä tarkoittaa sitä, että stressin vastaista työtä on syytä tehdä myös silloin, kun emme ole ylikuormittuneessa tilassa valmiiksi.

Opi tunnistamaan ja ohjaamaan tunnetilojasi ja ajatuksiasi

Ensiksi kannattaa opetella tiedostamaan kehon erilaisia reaktioita ulkoiseen ja kyetä antamaan niille nimiä. Säännöllinen meditointi auttaa erittäin paljon. Opit tarkkailemaan kehosi tuntemuksia ja nimeämään sekä ohjailemaan niitä sisäisen dialogin avulla. Voit esimerkiksi sanoa mielessäsi: ”tunnen olevani stressaantunut”. Kehon reaktion tunnistaminen ja hyväksyminen riittävät tässä vaiheessa. Isoin askel on jo otettu, ja saatat jo tässä kohtaa tuntea olosi helpottuvan.

On myös oleellista tunnistaa, mitä tuntemuksesi yrittävät sinut saada tekemään stressin lievittämiseksi ja olotilan helpottamiseksi. Muista, että suurin osa näistä toiminnoista on pikafiksejä, joiden korot maksetaan myöhemmin.

Löydä asioita, jotka oikeasti rentouttavat ja tuovat tasapainoa elämään

Meillä jokaisella on asioita, jotka todella rentouttavat ja palauttavat kehosi parasympaattisen hermoston eli huoltavan ja rentouttavan järjestelmän toimintaansa. Nämä asiat ovat tietysti yksilöllisiä, mutta universaalia niille on se, että niillä ei ole negatiivisia sivuvaikutuksia kuten esim. alkoholilla tai päättymättömällä Netflix-maratonilla.

Tavanomaisia palauttavia toimintoja ovat esim.

• Ajanvietto läheisten ja ystävien kanssa
• Kävely luonnossa
• Liikunta
• Lukeminen
• Musiikin kuuntelu
• Soittaminen
• Mikä tahansa aktiviteetti, josta todella nautit ja johon haluat uppoutua.

Aloittaminen saattaa joskus tuntua ylivoimaiselta ja, mutta aktiivisen tekemisen palauttava teho on moninkertainen suhteessa passiivisiin ja turruttaviin menetelmiin.

Opettele sanomaan ei ja löytämään oikeasti tärkeät asiat

Et kykene tekemään kaikkea, halusitpa tai et. Stressin kokemuksessa vaikuttavin tekijä on koettu haaste ja kyvyttömyys suoriutua omista tehtävistä tyydyttävällä tavalla. Jos tehtäviä ja sälää on liikaa, kokemus ylivoimaisesta työtaakasta nousee pinnalle. Et kerta kaikkiaan kykene pitämään kaikkia palloja ilmassa.

Kieltäytyminen on toisille helpompaa kuin toisille. Joka kerta, kun sanomme “ei” sosiaalinen ja laumastatusta tarkkaileva mielemme huutaa raivoisasti vastaan. Koemme alitajuisesti heikentävämme sosiaalista asemaamme, jos emme ole mukana kaikessa tai suoriudu vaatimuksista ympäristön oletusten mukaisesti.

Todellisuus on kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempi. Kaikessa itsekeskeisyydessämme unohdamme usein, että toiset eivät huomioi meitä läheskään niin paljon kuin kuvittelemme. Iso osa asioista joita teemme ulkoisen tunnustuksen tai vastavuoroisuuden toivossa jää itse asiassa huomaamatta, mikäli emme itse korosta suoritustamme.

Ihmiset myös arvostavat paljon enemmän selkeää kieltäytymistä kuin epämääräistä suostumista tai pahimmillaan suostumista ilman, että kykenee toimittamaan halutun asian.

Opi siis sanomaan ei ja vähentämään ylimääräistä taakkaasi.

Panosta ihmissuhteisiin ja pyydä apua tarvittaessa

Ihmiset kykenevät saavuttamaan yhdessä paljon enemmän kuin yksin. Mikään tavoite tai intohimo ei ole niin tärkeä, että sille kannattaisi uhrata ihmissuhteita. Panosta siis laadukkaaseen aikaan läheistesi kanssa ja huomaat pian, miten suuri vaikutus sillä on stressitasoihisi.

Erityisesti tämä kannattaa muistaa silloin, kun tuntuu, että sinulla ei yksinkertaisesti ole sekuntiakaan luovuttaa kenellekään muulle. Juuri tämä on merkki siitä, että on aika löysätä otetta hetkeksi ja ladata akkuja.

Stressi ja uupumus eivät enää nykymaailmassa ole tabuja, joita ne ennen olivat. Älä siis epäröi puhua avoimesti, jos koet olevasi kroonisesti stressaantunut. Läheisesi haluavat auttaa kyllä, ja on turha pelätä aiheuttavansa muille murhetta. Auttaminen ja tukena oleminen on yksi eniten mielihyvää aiheuttavista inhimillisistä kokemuksista. Vastavuoroisesti sinä varmasti autat omia läheisiäsi hädän hetkellä.

Stressaa ainoastaan asioista, jotka ovat kontrollisi ulottuvissa

Shakespeare kirjoitti aikanaan Hamletin suuhun sanat

“Mikään ei ole itsessään hyvää tai pahaa, meidän luulomme vain sen siksi tekee”.

Tällä hän kuvaa sitä, että loppujen lopuksi kaikki on tulkintaamme ja olipa tilanteemme kuinka tukala tahansa, mielemme loppujen lopuksi luo ahdistuksen ja stressin kokemuksen. Asiat harvoin ovat oikeasti niin pahoja tai haastavia, kuin kuvittelemme.

Stoalaisen filosofian yksi keskeisistä ajatuksista liittyy siihen, että huomio ja ajatukset suunnataan ainoastaan niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa juuri nyt. Stressi syntyy useimmiten lukuisten erillisten asioiden yhteisvaikutuksesta, vaikka voimme keskittyä kerralla ainoastaan yksittäiseen tehtävään.

Osaan asioista pystyt kyllä vaikuttamaan, mutta et juuri nyt. Tällöin niistä on aivan turha kantaa murhetta ennen kuin niiden aika on.

Osaan asioista et pysty vaikuttamaan nyt tai tulevaisuudessakaan. Miksi esim. stressata tiukasta koetahdista koeviikolla, kun et kuitenkaan pysty siihen millään tavalla vaikuttamaan? Hyväksymällä tosiseikat ja keskittymällä yhteen kontrolloitavaan asiaan kerrallaan vapaudut merkittävästi stressistä.