Miten parantaa motivaatiota opiskeluun?

Jokainen tietää, että minkä tahansa asian tekeminen on uskomattoman vaikeaa, jos motivaatio on vähissä tai sitä ei ole laisinkaan.

On myös tuiki tavallista, että motivaatio liikkuu aaltoilevana liikkeenä. Ei kannata olla huolissaan, jos joka aamu ei tunnu maailman siisteimmältä jutulta avata tenttikirjaa, vaikka olisikin opiskelemassa unelmiensa opiskelupaikassa. Tämä on täysin normaalia.

Koronaepidemia on koetellut kovaa monien opiskelijoiden motivaatiota ja jaksamista. Pienelle vähemmistölle jatkuva etäopiskelu sopii, mutta suurimalle osalle yksin puurtaminen ja iänikuiset videoluennot aiheuttavat lähinnä päänsärkyä. Pahimmillaan seinät alkavat kaatua päälle ja sitä alkaa kyselemään, onko opiskelu ylipäätänsä vaivan arvoista.

Kyllä se on.

Jos motivaatio on pohjalla, mikään ei tunnu tekemisen arvoiselta, mutta kannattaa muistaa, että motivaatioon on mahdollista vaikuttaa, ainakin osin. Lisäksi oman motivaation tarkastelu saattaa auttaa kysymään oikeita kysymyksiä itseltään.

• Miksi en juuri nyt ole motivoitunut?
• Milloin olen motivoitunut ja mistä se johtuu?
• Onko vähäisen motivaation tila jatkunut jo pidempään?
• Teenkö ylipäätänsä oikeaa asiaa?

Mitä hyötyä hyvästä motivaatiosta on opiskelun kannalta?

Voit toki hakata päätäsi seinään, mutta lopulta vahva sisäinen motivaatio on ainoa tie todelliseen menestykseen. Opiskelun kannalta vahvalla motivaatiolla on tavoittelemisen arvoisia hyötyjä:

• Ohjaa kohti tavoitetta ja päämäärää
• Johtaa suurempaan yrittämiseen ja energiaan
• Tekee opiskelusession aloittamisesta helpompaa
• Parantaa kognitiivista prosessointia, esim. tiedonjäsennys ja linkitys aikaisemmin opittuun
• Parantaa keskittymiskykyä
• Parantaa oppimisen ja muistamisen pysyvyyttä – edesauttaa tiedon tallentumisessa pitkäkestoiseen muistiin

Mistä motivaatio syntyy? Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Motivaatio voi syntyä oikeastaan mistä tahansa asiasta, joka innostaa tavoittelemaan päämäärää tai tunnetilaa. Esimerkiksi hyvä kirja tai elokuva saattaa aiheuttaa vahvan tunnekokemuksen ja samaistumisen tarinan henkilöihin, mikä taas johtaa motivaatioon tavoitella samankaltaisia ominaisuuksia kuin samaistumiskohteilla. Vastaavasti mielikuva itsestä esimerkiksi tavoitellussa yliopistossa antaa motivaatiota treenaamaan pääsykokeisiin tai ylioppilaskirjoituksiin.

Ulkoinen motivaatio

Ulkoisessa motivaatiossa toimintaa ohjaa ulkopuolelta saadun palkinnon tai tarpeen tyydyttäminen. Asiaa ei tehdä sen itsensä vuoksi, vaan se toimii lähinnä välinearvona.

Esimerkki:

Opiskelupaikan valinta ja tavoittelu sen perusteella, että pääsee hyväpalkkaiseen ja arvostettuun työhön. Aihe itsessään ei niin kiinnosta.

Sisäinen motivaatio

Toimintaa ohjaa sisäinen kiinnostus ja innostus itse asiaan. Sisäisessä motivaatiossa toiminta kumpuaa psykologisten tarpeiden täyttymisestä ja ulkoiset palkinnot ovat toissijaisia.

Esimerkki:

Opiskelu alalla, joka kiinnostaa itseä vahvasti. Tuntuu lottovoitolta, sillä käyttäisit joka tapauksessa aikasi kyseisen teeman parissa.

Saatoitkin jo arvata, että tehokkuuden ja suorituskyvyn kestävyyden kannalta meitä kiinnostaa erityisesti sisäinen motivaatio, joka myös voittaa tutkimuksissa mennen tullen ulkoisen motivaation, kun tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan pitkäjänteisyyttä. Opiskelussa sisäinen motivaatio linkittyy aitoon haluun oppia ja kehittyä siinä missä ulkoisessa esimerkiksi arvosanat ja tunnustukset ovat keskeisiä motivaation lähteitä.

Sisäisessä motivaatiossa toteutuvat psykologien Richard Ryanin ja Edward Decin itseohjautuvuusteorian kolme psykologista perustarvetta, joita he pitävät kehittyvälle ja hyvinvoivalle ihmisille keskeisinä.

1. Autonomia
2. Kyvykkyys
3. Yhteisöllisyys

Autonomia tarkoittaa kokemusta siitä, että pystyy vaikuttamaan omiin valintoihinsa ja tekoihinsa. Opiskelussa autonomia syntyy siitä, että voit itse määritellä mitä opiskelet ja millä tavalla. Mitä enemmän tahti ja työskentelytavat määrittyvät ulkoapäin, sitä vaikeampi autonomian kokemusta on saavuttaa.

Kyvykkyys taas tarkoittaa sitä, että saamme tehdä itsellemme tarpeeksi haastavia asioita ja kokea onnistumisen tunteita oppiessamme uutta. Liian vaikeat tehtävät ahdistavat ja liian helpot taas saavat meidät tylsistymään.

Yhteenkuuluvuus tuo itseä suuremman merkityksen asialle. Opiskelussa yhteenkuuluvuutta syntyy tukemalla toisia, opettamalla, huomioimalla, tunnustamalla toisen saavutukset ja vaikuttamalla positiivisesti muiden tekemiseen. Auttaminen ja toisen huomioiminen on jo itsessään palkitsevaa. Lisäksi vastavuoroisuuden periaate pitää huolen, että myös auttajaa kohdellaan samoin tulevaisuudessa.

Jos koet olevasi jatkuvasti motivoitunut, perustarpeet todennäköisesti tulevat täytetyksi. Jos taas motivaatio tuntuu olevan hukassa, löytyy syy yleensä jostain näistä kolmesta osa-alueesta.

Pohdi seuraavia, jos motivaatiosi on hukassa

Pystytkö vaikuttamaan opiskeluaikatauluusi ja työskentelytapoihin?

Jos tunnet, että opiskelusi on liian ulkoapäin ohjattua ja määriteltyä, ota asia rohkeasti puheeksi opettajasi kanssa. 95 % opettajista innostuu, jos opiskelija osoittaa oma-aloitteisuutta ja ehdottaa itse työskentelytapoja, tai pyytää muutosta aikatauluihin.

Muista myös suunnitella ajankäyttösi mahdollisimman tarkasti ja realistisesti. Suunnittelu on yksi parhaista lääkkeistä autonomian kokemuksen puutteeseen. Tunnet välittömästi, että hallitset asiat ympärilläsi paremmin, kun ne ovat valmiiksi suunniteltuja.

Opiskeletko pääosin aiheita, jotka kiinnostavat sinua?

Mikään tekeminen ei ole ruusuilla tanssimista, mutta jos jatkuvasti huomaat ahdistuvasi aiheista, joiden parissa työskentelet, voi olla aika pohtia alan vaihtoa. Jaksatko tehdä aiheesi parissa töitä valmistumiseen saakka, saati sitten sen jälkeen uraksesi?

Onko sinulla jatkuva kiireen tuntu?

Kiire ja stressi tuhoavat motivaation helposti. Jos tuntuu siltä, että joudut jatkuvasti kiirehtimään ja tekemään asiat huolimattomasti, on sinulla hyvin todennäköisesti liikaa tavoitteita tai kokonaisuuksia elämässäsi. Jotain pitää todennäköisesti karsia, ennen kuin korttitalo sortuu tyystin.

Onko opiskelu liian haastavaa?

Älä luovuta heti, sillä tarpeeksi työskenneltyäsi homma helpottuu varmasti. Mikä tahansa kokonaisuus on aluksi haastava, mutta aivojen muodostaessa uusia hermoverkkoja alkaa tiedonkulku nopeutua ja kuva hahmottua. Joskus on kuitenkin parasta siirtyä hetkeksi helpompiin aiheisiin ja pyytää apua opettajaltasi tai opiskelukavereiltasi.

Onko opiskelu liian helppoa?

Myös helppous syö motivaatiota, vaikka hetkittäin onkin mukavaa ratsastaa toistuvilla onnistumisen kokemuksilla. Tarvitsemme kuitenkin haasteita pysyäksemme motivoituneina. Pyydä vaikeampia tehtäviä tai ota homma itse haltuun syventymällä yhä haastavampiin kokonaisuuksiin itsenäisesti.

Tuntuuko opiskelu yksinäiseltä puurtamiselta?

Osalle yksinäinen työskentely sopii, mutta valtaosa kaipaa tukea ja vertailukohtia ympäriltä. Lisäksi opiskelu on usein huomattavasti tehokkaampaa yhdessä kuin yksin. Pyri tekemään säännöllisesti tehtäviä ja opiskelemaan yhdessä kaveriesi kanssa. Yhteisön tuki antaa välittömästi lisämotivaatiota puurtamiseen.

Tuntuuko, että opiskelet enemmän miellyttääksesi muita kuin itseäsi?

Jos jatkuvasti huomaat, että tavoitteesi tuntuvat enemmän jonkun muun kuin itsesi asettamilta, saattaa motivaatiosi olla hyvin ulkoista. Näinkin voi toimia, mutta ennemmin tai myöhemmin joudut oikeasti pohtimaan, mistä kaivat energian tekemiseen. Voit joko yrittää löytää uusia kulmia, jotka todella kiinnostavat sinua, tai sitten pohtia, teetkö tällä hetkellä oikeita asioita. Ketä haluat miellyttää ja miksi? Voisiko aiheesta keskustella heidän kanssaan?

Motivaatiota on vaikea pakottaa, mutta se ei tarkoita, että meidän tulisi luovuttaa heti, jos tekeminen ei innosta. Arkiajattelussa hyvä motivaatio johtaa onnistumisiin, mutta itse asiassa homma menee päinvastoin:

Motivaatio on seurausta onnistumisista.

Luovutamme usein alkumetreillä, jos jokin asia tuntuu vaikealta. Siirrymme seuraavaan asiaan ja sama toistuu. Jos jatkaisimme hieman pidemmälle, saavuttaisimme ensimmäisen virstanpylvään ja selkeän osoituksen edistymisestämme. Tämä taas antaisi meille lisämotivaatiota jatkaa valitsemallamme polulla.

Toisaalta on myös osattava luopua ja jättää leikki sikseen, jos teemme jotain täysin luonteellemme ja intohimollemme vastaista. Todella monet esimerkiksi tuhlaavat useita vuosia opiskellen alaa, joka ei selvästikään ole heitä varten.

Takuuvarmasti voimme kiinnostua melkein mistä tahansa, mutta jos et ole löytänyt paloa tiettyyn asiaan vuoden kuluessa aloituksesta, alkaa olla ilmeistä, että se ei välttämättä ole asia, johon kannattaa uhrata energiaa.

Muutokset ja isot päätökset ovat tietysti raskaita, mutta mikään ei kaduta enempää kuin ajan käyttö asiaan, joka lopulta ei johda mihinkään muuhun kuin loppuun palamiseen tai apatiaan.

Enemmän tietoa aiheesta löydät kurssiltamme Optimoi opiskelusi.

Kiitos lukemisesta ja hauskaa oppimista!